Värihaaste 2/5

Punainen

 

Koska Joulu on huomenna tämän päivän värihaasteen väriksi valitsin punaisen.

Joulunen peltikyltti

 Joulutähti

 Ja jottei kaikki olis vaan sisustusjuttuja niin otin mukaan myös

meidän punasen ulkosaunan, jossa saa maailman parhaat löylyt! :) 

 Tonttuja meiltä löytyy paljon!

 Jouluset porpkarkkikipot

Hyvää joulua kaikille! :) <3

- Crista -

Värihaaste 1/5

Vihdoin kaiken joulu -ja synnytystohinan jälkeen sain aikaseks aloitettua värihaasteen ensimmäisen  postauksen. Sain siis jo pitkänaikaa sitten Yksi pieni elämä- blogin Meriltä haasteen, jossa viiden päivän ajan valitaan joka päivälle yksi väri, joista otetaan 5 eri kuvaa. Väreistä on tarkoitus tehdä blogiin postaus ja laittaa haaste eteenpäin yhdelle tai ueseammalle bloggaajalle. 

Ensimmäisen päivän väriksi valitsin yllätys yllätys valkoisen, koska sitä "väriä" meiltä löytyy eniten, joten siitä oli helppo aloittaa :)

 Lumin huoneen säilytyspenkki

Meidän uus ihana ruokailuryhmä, joka saatiin jouluks kotiin <3

2

Meidän makuuhuoneen kattolamput 

Ihanan pehmoset sänkypeitot

Olkkarin verhot 

Värihaasteeseen haastan ensimmäisenä päivänä Sokerikuningatar- blogin Lindan! :)

Pähkinä kotiin!

Nyt on vihdoin saatu sokeritippa pois pähkinältä ja päästään koko perhe viettämään joulunodotusta kotiin!

En muista oonko maininnut, mutta kesäkuussa multa otettiin sokerirasitustestit, joissa paastoarvo oli 5.4 ja raja raskaanaolevilla on 5.3. Kaikki muut arvot oli hyviä ja koko raskauden ajan seurailin epäsäännöllisen säännöllisesti sokereita. Yhtäkään ylitystä ei tullut koko raskausaikana kotimittauksissa, mutta silti ton yhden kesäkuisen arvon mukaan mulla oli raskasdiabetes. Ilmeisesti pähkinän sokereiden lasku siis johtu täysin siitä.

Perjantai iltana pähkinä sitten vietiin lastenosastolle sokeritippaan ja sokereita mitattiin kolmentunnin välein ennen syömistä. Äitillä teki pahaa kun pikkusta koko aika pistettiin :( Tolle osastolle ei saanut isät jäädä yöks ja koska pikkunen heräs aina sen kolmen tunnin välein vaan syömään päätin myös lähtee kotiin P:n kanssa yöks. Kieltämättä tuli hieman huonoäiti olo ja ikävä oli koko ajan aivan järjetön! Yritin kuitenkin myös ajatella Lumia ja sen äidin tarvetta. Aamusin mentiin aina aikasin takasin sairaalalle pikkusta hoitamaan ja nuuhkimaan. Eilen aamulla saatiin otettua tippa pois ja vuorokausi piti seurailla sokereita vielä ilman tippaa. Kaikki arvot oli ollu reilun vuorokauden yli 4, joten lääkäri totes tänään kierrollaan, että meidän neitille tehdään kotiinlähtötarkastus, jossa ei ollu mitään poikkeevaa. Saatiin päätös kotiinpääsystä <3 

Nyt ruvetaan harjottelemaan perhe-elämää kahden pikkusen kanssa. :) 

Ps. ollaan päästy vihdoin yläkertaan asumaan, joten postausta siitä tulossa osittain värihaasteen muodossa.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

- Crista -

Yksi pieni elämä, Suuri valo sisällä

Katson hiljaa nukkuvaa

Katson lohdunkantajaa

Pidän aina lähellä

Kuljen matkan vierellä

Sillä saattajani on

Vasta syntynyt <3 

Meidän ihana pieni prinsessa on syntynyt! <3

Blogin puolella on ollut melko hiljasta viime aikoina, kun oon yrittänyt järkätä kotia ja kaikkee mahdollista valmiiks ennen vauvan syntymää. Luulin, että aikaa olis vielä paljon, koska olin 100% varma, että meidän neiti syntyy vasta pari viikkoo yli lasketunajan käynnistyksellä. 

Keskiviikkona 10.12 kävin neuvolassa, jossa pissa oli yhdellä plussalla. Turvotus oli myös jotain aivan kamalaa. Turvotus mulla nousi viikossa ja se näky painon muutoksessa viikossa 4,7kg!! Neuvolantätin kanssa muutaman kerran pyöräytettiin silmiämme, kun ei oltu kumpikaan uskoo tota painon nousua! Kuunneltiin sydänäänet ja kokeiltiin kohdunpohjan korkeus joka oli huimat 40cm. Neukkutäti sano että lapsivettä tuntuu olevan tosi paljon. Soitettiin lääkärille äitiyspolille ja se käski tulla torstai aamuna verikokeisiin ja osastolle, jotta ruvetaan suunnitteleen käynnistystä, kun raskausviikkojakin oli jo 39. 

Käynnistys seuraavana päivänä.. se pyöri ainoostaan mielessä koko loppuillan. Pelkäsin ihan hirmusesti, että se tulis oleen taas yhtä raju mitä Lumin käynnistys oli. Loppu ilta menikin sairaalakassin sisältöö tarkistaessa ja P:n paperihommia tehdessä. Yritin saada niiden avulla jotakin muuta ajateltavaa. 

Mentiin yhdentoista aikaan nukkuun sillä ajatuksella, että sais kunnon unet nukuttua ennen käynnistystä. En kuitenkaan ehtiny nukkumaan kun tunnin, jonka jälkeen herätin P:n ja sanoin, että vedet meni nyt pitää lähtee. :) Eikun Lumi ylös sängystä, kassit ja koira autoon ja auton nokka kohti mummulaa. 

Mulla siis todettiin streptokokki bakteerin olevan positiivinen, jonka takia sairaalalle piti lähtee heti kun vedet menee. Mutta oli kyllä aivan huippua, että sain lähtee kotoo ihan ilman mitään käynnistelyjä! :) Sairaalalla oltiin puoli kahdelta yöllä ja tasan kuudelta aamulla on synnytys virallisesti alkanut kun on tullu supistuksia säännöllisesti tunnin ajan. 

Supistukset ei ollu mitään pahoja ja pärjäsin tosi pitkälle pelkällä ilokaasulla. Lumista ilokaasu ei auttanu mitään. Oiskohan kello ollu jotain kymmenen kun pyysin epiduraalin ja se olikin varmaan se kivulian osa koko synnytyksessä :D Epiduraalin jälkeen nukuin reilut kaks tuntia kun en tuntenu mitään. Supistuksetkin lakkas ja sen jälkeen sain oksitosiini tipan, josta puolen tunnin päästä kysyin, että saanko ponnistaa ja sain. 

Ponnistusvaihe kesti yhteensä 19 minuuttia ja prinsessa synty 11.12 kello 14:06 mitoin 3495g ja 50cm. Puolenmetrin pötkö <3 

Synnytys kesti siis hivenen päälle yhdeksän tuntia ja oli mielestäni helppo! Mukavat kätilöt ja P:n läsnäolo oli jotain niin mahtavaa! <3 Osastolle siirryttäessä saatiin jopa oma perhehuone. 

Mun radin takia vauvalta alettiin seuraileen sokereita heti syntymän jälkeen neljän tunnin välein. Ne oli koko aika hieman matalat ja eilen illalla pikkunen vietiin sokeritippaan toiselle osastolle :( Tänään oltais alunperin päästy kotiin, mutta odotellaan nyt mitä lastenlääkäri sanoo kun käy kierroksella. Yöllä arvot oli jo noussu kuitenkin tosi hyviks :) 

Postaus saattaa olla hieman sekava kun tätä täällä sairaalassa kirjottelen, mutta kunhan kotiin päästään niin kerron vielä tarkemmin kuinka sokereiden kanssa on lähtenyt eteneen. 

Ps. Haasteita en oo unohtanut ja niihin postauksia tulossa myös kun ollaan kotiuduttu! :) 

Nyt lähden nuuhkimaan ja suukottamaan omaa pientä puolenmetrin pötkööni <3 

- Crista - 

Kiireitä ja muita murheita

Ompas siitä aikaa kun viimeks edes katsoin blogin puolelle, saatika että olisin ehtinyt lukeen muiden blogeja.
Vaikka äitiyslomalla nyt oonkin niin tuntuu, että kellossa ei oo riittänyt tunnit istahtaa tekeen omia juttuja tai sitten kello on ollu jo niin paljon, että ei oo yksinkertasesti enään jaksanu. Myös surulliset uutiset suunnalta, jos toiselta on saanu ajan kuluun jossain ihan muualla kun tietokoneen ääressä.

Pikasia kuulumisia ajattelin nyt kuitenkin täältä suunnalta tulla kertoon :) Täällä jouluhössötykset senkun jatkuu! Sunnuntaina piipahdettiin vielä viimestä kertaa ennen pähkinän syntymää Kuopiossa Ikeassa. Tarkotuksena oli mennä ostaan lisää joulukrääsää ja Lumin huoneeseen sisustusjuttuja. Ostosten saldona kuitenkin oli vaan kolme kynttilää joulupöytään ja kaks uutta sideharsoo pähkinälle. Kysyinkin P:ltä onko se musta ylpee kun kerrankin en tuhlannu turhuuksiin, mutta oli kuulemma enemmän pettynyt kerta piti niin kauas lähtee ostaan kolmee kynttilää, jotka kuulemma ois voinu hakee vaikka Tokmannilta. :D No tottahan toikin, mutta tärkeintä koko reissussa, ainakin mulle oli päästä hetkeks pois samoista nurkista ja saada ajatukset jonnekin aivan muualle.

Ja mitä siihen viime postauksessa lupaamaani sairaalakassiin tulee, on se edelleen pakkaamatta, joten se postaus hieman venähtää. Laskettuun aikaan ei oo enään kun vajaa 3 viikkoa, joten ehkä se olis ihan asiallista alkaa pikkuhiljaa laittaan sekin asia kuntoon.  Ehkä vielä tänään..
Kävin tiistaina sairaalan äitiyspolilla ultrassa ja siellä kaikki oli ihan kunnossa. P:n kanssahan meillä oli tarkotus pitää sukupuoli salassa, mutta se salaisuus paljastukin heti seuraavana päivänä aikasemman ultran jälkeen. Ultrassa meille lupailtiin edelleen siis pientä prinsessaa <3 Viikkoja tiistaina oli 36+6 ja sillon painoarvioks lääkäri anto 3060g. Kohdunsuu oli auki yhden sentin ja oli jo kuulemma tosi pehmee. Lääkäri sano, että voi tulla hetkellä millä hyvänsä, mutta koska ei oo ensisynnyttäjä niin toi sentti ei välttämättä meinaa yhtään mitään. Oma olo on kuitenkin ollu tosi hyvä, joten sen puolesta olkoot masussa vielä pitkään, mutta taas toisaalta... en enään jaksais odottaa. Sais siis tulla jo. Onhan pähkinä nyt jo täysaikanen ja ultrassakin hengitteli tosi hienosti! :)

Joulukortti kuvia otettiin myös viime viikolla ja niiden saapumista odotan kun kuutanousevaa. :)
Tänä vuonna Lumi ei ollu yhtään niin halukas oleen kuvattavana kun viime vuonna. Vähän turhan liikkuva kuvattava, eikä ollut toivookaan, että tonttulakkia ois saanu laittaa päähän. Tahvosta sen sijaan ois saanu vaikka kuinka hyviä kuvia, pentukun pääsi ensimmäistä kertaa sänkyyn, niin johan rupes uni maistuun pehmeessä ja lämpösessä petissä :D 

Tilasin meille myös uuden ruokailuryhmän viikolla, enkä malttais odottaa myöskään sen saapumista. Ihanaa, että jouluna mahdutaan kaikki saman pöydän ääreen syömään. Ruvettiin P:n kanssa nimittäin vähän pröystäileen ja tilattiin isoon tupaan iso pöytä. Kahdeksalle hengelle ois nyt tilaa :)
Mitäs muuta vielä tulee mieleen.. Lumi raasulla on taas korvatulehdus ja seuraavasta laitetaan sitten putket :( Me jatketaan siis sairastelua kotosalla ja otetaan innolla vastaan muilta bloggareilta saadut haasteet ;)

- Crista-

rv 35+1

Tänään tuli taas käytyä neuvolassa. Oli melko pikanen käynti, nyt kun käyntejä on niin tiuhaan tahtiin. Neuvolantäti oli melko huolestuneen olonen kun näki mun turvonneet nakkisormet :D Turvotus on siis saapunut jälleen ja sen kyllä huomas painossa tänään! Tänään piti ensimmäistä kertaa jo ottaa sormuksetkin pois, ettei niitä vaan jouduta leikkaamaan pois. Verenpaine oli myös vähän koholla. Omasta mielestäni paineet kuitenkin ihan ok, enkä oo niistä läheskään niin huolestunut mitä neukku täti oli. Sain kotiin verenpainemittarin lainaan ja sillä mittailen paineita ainakin seuraavaan neuvolakäyntiin saakka. Pissa oli onneks ihan puhdas, joten tuskin tässä nyt mistään alkavasta raskausmyrkytyksestä on kuitenkaan kyse. Kuunneltiin sydänäänet ja sf mittaa mitattaessa kysyin, onko neukku tätin mielestä vauva laskeutunut, koska itestä on tuntunu parina päivänä siltä kun maha ois tipahatanu. Mittaa ei saatu kun 0,5cm lisää kahden viikon takaseen mittaan, joten neukkutätikin totes, että todennäkösesti laskeutumisesta johtuu. Ehkä se vaavi sieltä tulee pian! <3 

Puhuttiin vielä lopuks neuvolassa välilihan venyttelystä. Kuulosti aika.. noh.. ei niin mun jutulle :D Tuntuu että tällä tätillä riittää aina jotain erilaisia jumppa -ja venyttelyohjeita kaikkiin eritilanteisiin! No jollekin se voi tuntua omalta jutulta ja onhan se hienoo, että kaikkia keinoja ja mahdollisuuksia esitellään! 

Tässäpä vielä arvojen vertailuna viime käynniltä ja tämän päivän neuvolakäynniltä. 

rv: 35+1 / 33+2

painon muutos: +1200 / 200

turvotus ++ / -

verenpaine: 125/83 / 123/67

pissa: puhdas / puhdas 

sf: 34,5 / 34 

tarjonta: rt / rt 

syke: + / +

liikkeet: ++ / ++

Jatkuvan nuhani takia käväsin samalla arvauskeskus lääkärillä kattomassa poskionteloni ja tulehdushan siellä jälleen oli. Vaihtoehtona oli ottaa huuhtelu tai antibioottikuuri ja itsekkäänä otin lääkkeet, koska pelkään niin paljon sitä huuhtelua! Onko täällä joku jolle on se tehty? Millanen oli kokemuksena?

Huomenna ollaankin Lumin kanssa kaksin koko päivä kotona ja ajattelin vihdoin pakata ne sairaalakassit valmiiks. Ei oo enään pitkä aika laskettuun aikaan ja silti kaikki on vielä ihan vaiheessa! 

Huomenna sitten postausta sairaalakassin sisällöstä :)

Mukavaa loppuiltaa kaikille!

- Crista -

Jouluhössötystä

En muista oonko täällä blogin puolella vielä puhunutkaan siitä, kuinka joulufriikki oon.

Tää mun jouluhössötys alkaa aina viimestään lokakuun lopussa ja marraskuun puolessavälissä annan itelleni luvan alkaa valmisteleen joulua. Niin on käynyt joka vuosi, niinkun nytkin. 

Kaikki tää jouluintoilu on täysin kotoo opittua, etenkin meidän äidin puolelta. 

Tänä vuonna joku huutaa koko aika mun päänsisällä, että kaiken pitää olla valmista hyvissä ajoin, koska koskaan ei voi tietää kun lähtö synnyttään tulee. Onneks äitiyslomalaisella on hyvin aikaa! Viime joulu oli ihana, mutta erilainen kun aina ennen. Mulla ei ollut lähellä yhtäkään omaa sukulaista, kun kaikki muut oli tampereella ja me oltiin vasta muutettu joensuuhun. Joulua vietettiin siis P:n vanhempien ja siskon kanssa, niin ja olihan toki Lumi meidän kanssa <3 Sen ensimmäinen joulu :) Oli meillä mukavaa, mutta ei se tuntunu samalle, kun muina vuosina. Meidän suku kun on tottunut viettään joulua yhdessä perinteitä kunnioittaen ja P:n suku puolestaan ei oo mitään yltiöpäisiä joulunviettäjiä. Niillä se on melkeistään päivä muiden joukossa. 

Tänä vuonna mun äiti ja pikkusisko Riina tulee meille viettään joulua, sekä mun ihanat pikku kummilapset Pyry ja Peppi mun isosiskon perheen kanssa. Ihanaa kun on ihmisiä ympärillä! <3 ( toivottavasti jouluna ei synnytetä, tai teen sen sitten kotona :D ) 

Jokatapauksessa.. Mun rakas äitini oli meillä kyläilemässä muutaman yön ajan ja alotettiin yhdessä joulun suunnittelu. Joulun kauppalista alkaa oleen valmis, kyntteliköt on laitettu iltoja valaseen ja jouluverhot vaihdettu. Pellavan ja punasen eri sävyjä alkaa löytyyn tavallisen valkosen seasta enemmän ja vähemmän. Joululaulut soi..Vietiin me jo ulkosaunan pöydälle pikkunen tekokuusikin koristaan pukuhuonetta.                  ( Pihasaunaa meillä lämmitetään hyvin harvoin, joten annoin äitille luvan laittaa sinne kuusen ) Kaikki muut joulukoristeet maltoin vielä pitää laatikoissaan, että saa pitää itellä pientä odottamisen "jännitystä" yllä :D  

Tällasta joulua täällä nyt on laitettu esille; 

Mummu osti Lumille joulukalenterin :) 

 Viime vuoden ihana löydös ruokailuryhmän päälle

Juuttinaru kuuluu mun jouluun ja sillä koristelenkin arkisia tavaroita joulusempaan tunnelmaan

Lahjatkin alkaa olla hyvällä mallilla hankittuna, muutamaa lukuunottamatta. Tänä vuonna en aijo lyllertää ison mahan kanssa jouluruuhkissa kaupoissa, vaan aijon ne hetket nauttia kotona Lumin kanssa  nyt kun sekin alkaa jo enemmän joulusta ymmärtään <3 Näin äitiyslomalaisena ajattelin opetella tekeen karjalanpiirakoita meidän leivinuunissa. Saa nähdä mitä siitä tulee! Ehkä niiden onnistumisesta/ epäonnistumisesta tulee postausta jahka rupeen harjotteleen.

Hieman muistelua Lumin ensimmäisestä joulusta;

Onko täällä muita, jotka rakastaa joulua niin, että se näkyy jo marraskuussa? :)

- Crista -